Valokuvaus on koukuttava harrastus -VIERASKYNÄ

Harrastatko sinä valokuvausta? Mitä valokuvaus sinulle merkitsee? Onko se pelkkä harrastus vai tavoitteletko jotain suurempaa?

Valokuvaus pitää sisällään monenlaisia asioita. Voit kuvata omaksi iloksi erilaisia kohteita kuten esim. ihmisiä, eläimiä, luontoa, maisemia ym. Monet meistä harrastavat matkustamista ja kuvaavat matkoilla erilaisia juttuja. Jokainen varmasti löytää valokuvauksesta sen oman juttunsa.

Saatat kuvata pelkällä kännykällä, mutta käytössäsi saattaa olla myös parempaa kalustoa. Ehkä haaveilet vielä paremmasta kalustosta sekä ammattimaisemmasta kuvauksesta.

Minulla on ystävä nimeltä Anni, joka harrastaa valokuvausta. Hän on vuosien aikana kehittynyt hurjasti valokuvauksen saralla. Kalusto on vuosien aikana vaihtunut aina parempaan ja parempaan. Pyysin häntä kertomaan harrastuksestaan, ja samalla esittelen joitakin hänen otoksiaan, jotka ovat upeita. <3

Harrastan itse myös valokuvausta, mutta usein otan kuvia pelkällä kännykällä. Nykyään kännyköissä on tosi hyvät kamerat. Omistan myös digijärjestelmäkameran, joka on Nikon D3300, mutta olen melko vähän kuvannut sillä. Jotenkin järjestelmäkameraa on hankala pitää mukana, kun se on niin iso. Kerran se jopa meinasi hävitä Tukholmassa. Luontokuvia olen sillä enimmäkseen ottanut. Pitäisi kyllä opetella kuvamaan sillä enemmän. Ehkä joku päivä. ;)

Anni kirjoittaa seuraavaa koukuttavasta valokuvausharrastuksestaan:

LUONTOKUVAUS on ykkösjuttu

Olen ollut kiinnostunut valokuvauksesta lapsesta asti, mutta järjestelmäkamera oli pitkään vain haave.

En muista, minkä ikäisenä sain ensimmäisen kamerani. Se oli vanha filmipokkari, jossa ei ollut zoomia, ja joka "ladattiin" jokaisen kuvan jälkeen. Koskaan ei voinut olla varma filmistä ja kuvien onnistumisesta.

Myöhemmin ostin kaksi zoom-pokkaria, joista toinen oli jo hieman laadukkaampi digikamera
Olympus.

Kuvasin paljon mm. koiria. Järjestelmäkameraa toivoin koiranäyttely- sekä luontokuvaukseen, silloin en vielä tiennyt mihin kaikkeen se johtaisi. 

Vasta muutama vuosi sitten ostin Nikon D3100 kevyen digijärjestelmäkameran. Se oli helppo kamera opetella digikuvaamista, mutta pian totesin, että siinä ei riitä tehot eikä ominaisuudet.
Kun totesin, että tarvitsen paremman kaluston, päädyin ostamaan nykyisen kroppini, joka on Nikon D7100. Monesti olen miettinyt siirtymistä ammattimaisempaan täyskennorunkoon, mutta toistaiseksi mennään näillä, ja vieläpä melko tyytyväisenä.

Linsseinä minulla on nykyisin Tamron af 70-300 mm sekä Nikon 50-105 mm. Lisävarusteita olen ostanut erilaisiin kuvaustarpeisiini, lähinnä makro- eli lähikuvaukseen.

Eniten käyttämäni lisävarusteet ovat loittorenkaat (tyhjät rinkulat, jotka laitetaan rungon ja objektiivin väliin pidentämään kennon ja kohteen etäisyyttä). Näitä vanhat valokuvaajat saattoivat tehdä vaikkapa wc-paperihylsyistä. Tällöin kuva tarkentuu, kun viedään kamera riittävän lähelle kohdetta, esimerkiksi hyönteistä tai kukkaa. Tähän samaan tarkoitukseen ostin Raynox 250:n, joka on oikeastaan vain suurennuslasi. Se kiinnitetään linssin päälle.

Tärkeimmät apuvälineet eläin- ja makrokuvauksessa ovat hyvä jalusta ja kaukolaukaisin.
Jalusta ehkäisemässä tärinää ja laukaisin päästäkseni itse piiloutumaan ja ehkäistäkseni tärähdystä, jonka sormi aiheuttaa.

Luonto ja metsä tutkitusti parantaa ihmisen terveyttä kokonaisvaltaisesti ja nollaa
tehokkaasti mm. työpaineista. Voisin viettää kuvauspaikoilla tuntikausia, mutta perheelli-senä täytyy olla reilu myös aviomiestä kohtaan.

Lähden kuvausretkille useimmiten silloin, kun vapaapäivät osuvat mieheni kanssa eri
päiville. Tuolloin ei ole vaikeaa istua termospullon ja eväiden kanssa metsässä kahdeksaa tuntia hiljaa.

Kuvauskohteista mielenkiintoisimpia ovat luonnonvaraiset eläimet. Kuvaan myös maisemia "paremman puutteessa" ja jonkin verran rakennuksia, rakennelmia sekä nostalgiaa.

Talvet vietän eräänlaisessa horroksessa, mutta tänä talvena pääsin harjoittelemaan lumi-hiutalekuvausta ja tuli jäädytettyä muutama saippuakuplakin.

Ihmisiä tykkään kuvata joskus, mutta vain ulkona, luovaa muotokuvausta. Studiota en ole   aikeissa perustaa.

Lisätyönä tämä olisi mukava juttu. Vielä kuvaan omaksi ilokseni sekä vapaaehtoisena
erinnäisiin projekteihin. Olen kuvannut 3-4 lastenleiriä ja muutaman lastentapahtuman järjestäjien käyttöön ja osallistujien iloksi.

Valokuvaus on erittäin suositeltava harrastus kenelle vain, mutta on tässä tietenkin varjo-puolensakin. Nimittäin valokuvaus on koukuttava laji, tulet haluamaan aina lisää ja parempia kuvia. Mitä enemmän oppit, sitä kriittisemmäksi tulet omien kuviesi suhteen. Tämä on myös paljon aikaa vievä harrastus, jos oikein innostuu (kuvaustunnit, matkat, kuvankäsittely). Ennen kaikkea rahaa saa palamaan, joskin edullisestikin selviää järkihankinnoilla. Aina haluat vähän paremman rungon, uuden linssin, lisäkrääsää... ;)

Kuitenkin luonto- ja valokuvaus yleensä on kaiken tuon arvoista. <3

Minä olen pääasiassa itseoppinut. En ole käynyt mitään kursseja, mutta olen hyödyntänyt kirjoja, netin valokuvausryhmiä ja joidenkin tahojen toteuttamia ilmaisia kamerakouluja. Kokeilua, kokeilua ja kokeilua.

Hyvän neuvon sain alkutaisteluissa: Tärkeää on vain kuvaaminen. Kokeileminen ja mo-kaaminen on parempaa, kuin se, että ei kuvaa ollenkaan!

UPEITA OTOKSIA! <3

Lisää kuvia löytyy TÄÄLTÄ!